KeramiikkaBuumi
Tällä hetkellä ihmiset ovat kovin kiinnostuneita keramiikasta ja savitöiden tekemisestä. Kansalaisopistojen kurssit täyttyivät lähes kaikilla paikkakunnilla muutamassa minuutissa. Mistä tämä voisi johtua? Myös ammattikeraamikot ovat saanet osansa, kun kaikki haluavat yksilöllisiä sisutustuotteita tai tulla itse kokeilemaan oman astiaston tekemistä ja kokemaan dreijauksen ihanuutta. Toki savi on minun mielestäni kuningasmateriaali: se toistaa tarkasti sormenjäljen, se pitää annetun muodon ja se muuttuu polton kautta keramiikaksi, joka ei enää palaudu takaisin muovattavaan, savi muotoon. Mutta miksi myös kaikki muut ovat yhtäkkiä samaa mieltä? Synnyttikö koronan aikainen fyysinen pakkoetäisyys kaipuun materiaaliin, joka on niin muovautuva ja fyysiseen käsittelyyn herkästi reagoiva? Vai onko kyse vain ”Suuri Keramiikkakisa”- tv-ohjelman aiheuttamasta kiihkosta? Tämä suuri kiinnostus ammattialaamme kohtaan on toki hyvä asia. Ajattelinkin käyttää tilannetta hyväkseni ja kirjoittaa